Varhainen vaihe
Varhaisimmat muutokset liittyvät muistiin, keskittymiskykykyyn, mielialaan ja uuden oppimiseen.
Arki ei suju enää samalla tavalla. Diagnosointi varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta voidaan aloittaa kuntoutus.
Tärkeää tässä vaiheessa:
- Kestävät, mielekkäät ihmissuhteet
- Harrastukset
- Arjen askareista kiinnipitäminen
Lievä vaihe
Tässä vaiheessa uudet tai monimutkaiset muistamista vaativat asiat vievät aikaa. Ruuanlaitto, pankkiasiointi, tapaamiset ja työtehtävien suoritus vaikeutuu.
Tärkeää tässä vaiheessa:
- Monipuolinen muistin harjoittaminen
- Harrastukset, ystävien tapaaminen, vertaistukiryhmät
- Fyysistä kuntoa tukevat harjoitteet ja apuvälineet, joiden käyttöä on hyvä opetella sairauden alkuvaiheessa
- Monipuolinen ravinto ja muiden sairauksien hyvä hoito
- Hyväksi havaitut rutiinit ja tavat, jotka luovat turvallisuutta ja rytmittävät arkea.
Keskivaikea vaihe
Sairastunut tarvitsee jo enemmän apua terveydestä ja hygieniasta huolehtimisessa, pukemisessa ja ulkoilussa. Persoonallisuus, sosiaaliset kyvyt ja fyysinen kunto ovat usein entisellään. Sairaudentunnottomuus, eli tilanne jossa sairastunut ei koe tai tunnista itsellään sairauden oireita.
Tärkeää tässä vaiheessa:
- Ylläpitää myönteistä ja positiivista asennetta.
- Liikunta, fyysinen aktiivisuus ja säännöllinen ruokailu tuovat mielihyvää ja edistävät terveyttä ja toimintakykyä.
- Muistelu, musiikki, yhdessäolo, läheisyys ja muut itselle mieluisat asiat auttavat rentoutumaan ja tukevat mielen hyvinvointia.
Vaikea vaihe
Varhaisimmat muutokset liittyvät muistiin, keskittymiskykykyyn, mielialaan ja uuden oppimiseen.
Arki ei suju enää samalla tavalla. Diagnosointi varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta voidaan aloittaa kuntoutus.
Tärkeää tässä vaiheessa:
- Kannustaa ja rohkaista tekemään kaikkea sellaista, mitä vielä jaksaa ja haluaa
- Tarjota voimavarojen ja mieltymysten mukaista liikuntaa ja tekemistä
- Aktivoida aisteja ja mielialaa esimerkiksi hyvällä ruualla, musiikilla ja muistelulla.