Hoitajamitoituksen kiristämisestä on käyty laajasti keskustelua (HS 12.4. ja 10.4.), ja asiantuntijatahoista esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto ja yksityistä sote-alaa edustava HALI ry ovat ratkaisukeskeisesti tuoneet keskusteluun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi muun avun, kuten hoiva-avustajien, hyödyntämisen.
Kiireettömälle kohtaamiselle sekä ulkoilu - ja viriketoiminnalle jää tulevaisuudessa entistä vähemmän aikaa, mutta tukipalvelut pystyvät täydentämään tätä haastetta, ikäihmisten ehdoilla. Tukipalvelulla tarkoitetaan palvelua, joka edistää henkilön kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä kotona pärjäämistä mahdollisimman itsenäisesti. Esimerkkejä tästä ovat asioinnissa avustaminen, vaatehuolto- ja ruoanlaittoapu sekä osallisuuden ja harrastusten tukeminen. Näissä tehtävissä avustamiseen ei tarvita sosiaali- ja terveydenhuollon tutkintoa.
Gerecin ”Miten hoivataan ikääntyvä Suomi?” -katsauksen mukaan useat hoitajat kokevat, että vähempi koulutustaso riittää moniin avustaviin tehtäviin, mikäli asiakkaan kohtaamiseen löytyy osaamista ja sitoutuminen sekä kielitaito työhön ovat riittävät. Tukipalveluja tarjotaan kuitenkin vielä verrattain vähän kotihoidon tueksi, mutta näyttöjä löytyy jo tuhansilta asiakkailta.
Kotihoidon tehtävien uudelleenorganisointi on tuonut selkeitä hyötyjä ja mittavia säästöjä sekä kotihoidolle että asiakkaille, kun tukipalvelut on kytketty kiinteäksi osaksi kotihoitoa. Avustajat voivat korvata osan kotihoidon käynneistä, jotka sisältävät esimerkiksi pyykinpesua, aamiaisvoileipien tekemistä tai vaikka kauppa-apua. Asiakastyytyväisyyskyselyiden ja vaikuttavuustutkimusten perusteella on osoitettu, että tukipalvelu nähdään välttämättömänä arjessa. Tutun avustajan kanssa ulkoiluun rohkaistuminen lisää esimerkiksi pystyvyyden kokemusta siten, että ulkoilu houkuttelee myös itsenäisesti. Kun tukipalvelun sisältö suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja omahoitajan kanssa, voidaan tukipalvelu, virike- ja kuntouttava toiminta yhdistää saman palvelun alle.
Avustajien saatavuus ei myöskään ole haaste. Vuodet vanhuspalveluyrityksessä ovat todistaneet, että hoiva-alalle on kyllä valtavasti halukkaita, ja siitä kertovat kymmenet tuhannet hakemukset nuorilta ja aikuisilta ympäri Suomen sekä Ruotsin. Viesti on selkeä: uudella sukupolvella on halu tehdä merkityksellistä työtä ikäihmisten auttamisen parissa.
Miksi emme hyödyntäisi tukipalveluja osana ratkaisua, jotta hoitajat voivat keskittyä paremmin koulutustaan vastaaviin tehtäviin?
Nelli Nummisalo
Asiakas ja -tutkimusvastaava, TtM
Gubbe Sydänystävä Oy
